Nuo jalassa (mekon alla) sitte lähin A:n kaa siwan kautta kohti Taivallahden minigolf-rataa. Siwasta käytiin hakee vähän kisaevästä, ku janotti ja nälätti. Sain myös vihdoin ostettuu ton mun ostoslistalla vuosii olleen asian, nimittäin pullonavaajan! Lukemattomii kertoja oon joutunu ihmettelee sitä pullon avaamista, ku ollaan oltu jossain ulkona/reissussa, enkä oo tähän päivään mennessä oppinu availee pulloja ilman oikeeta avaajaa. Now I has it, hahaa - ja nimikin oli musta enne, you can always rely on Saana! :D
No sitten sinne minigolfiin! Paikkahan valittiin sen perusteella, et vieres sattu olee Garden partyt ja siellä sattu just esiintyy The Shins klo 18 alkaen. Kuultiin aika hyvin koko keikka siinä minarii pelaillessamme, kyl me ollaan ovelii! ;) Mites se minigolf sitte, kuis vaikee se rata oli? En oo varmaan kymmeneen vuoteen pelannu, mut en tod. muistanu, et ne reiät noin haastavii ois ollu. Päästiin ku päästiinki kuitenki rata loppuun, ilman et mailat lenteli, vaik muutama voimasana saatettiinki huudahtaa välillä. Loppulukemat näytti tältä:
Rankan roundin jälkeen (ku Shinskin oli lopettanu keikkansa) pelaajia janotti ja mentiin juomaan toiset sollit aurinkoon. Olusien jälkeen A sit ehdotti (huom. A - en minä), et käytäis viel Alkosta nappaa skumppa ja mentäis sitä siemailee kallioille. Kovien vastustelujen - köh köh - jälkeen suostuin tähän ja mukavaahan se oli istuskella lämpimillä kallioilla kuohujuomalasin kaa musaa kuunnellen ja höpötellen. :)
Ite juomaa ei tuu kyl varmaan - rusinaisen maun vuoks - uudelleen ostettuu, mut piti ottaa sieltä kylmäkaapista vaan joku random-pullo, ku lämmin skumppa ei kyl vaan skulaa. Alashan se meni kuitenki ja päässä kupli. :P Kallioilta siirryttiin sit A:n kautta Kokomoon syömään ja vaik paikka oliki viihtyisä, oli ruoka pienoinen pettymys. Annos sinänsä olis ollu varsin hyvä, jos kokki ei olis vaan laittanu siihen kanaan ja bataatteihin kolmee kiloa suolaa. En oo eläissäni syöny mitään niin suolasta ja vaikka suolasesta pidänki, niin enough is enough! Ei ollu siis mikään makuelämys se, mut A:ta lainatakseni, teki se suolan nauttiminen siinä vaihees kuitenki hyvää. Kokomosta mentiin sit vielä yksille salitoksille Llamakseen, jossa oli tapansa mukaan tiivis ja trooppinen tunnelma. Istuskeltiin siinä hetkinen ja relattiin ja sain naurut, ku joku jäbä kysy multa enkuks, et onks toi tatska mun jalassa suomea. Joo, ei ihan! :D
