Maanantai-manaatti avautuu

Arvatkaa mikä ärsytti eilen suunnattomasti (sen lisäks, et oli maanantai ja et olin väsyny 5 tunnin yöunien jälkeen)?! Menin nimittäin duunin jälkeen Stockalle hakee mun hanhea pesulasta ja goose oli sen näkönen, ku oisin ryöminy jossain kalkkikivikasassa sen kaa. Sen lisäks, et mun musta takki oli ihan haalistunu ja läikikäs, niin siihen oli tullu pieniä kulumisreikiä hihan saumoihin! K ihmetteli viime vuonna tota värin haalistumista ja käski niiden pesulassa huuhdella sen moneen kertaan, jolloin hanhi sai taas värinsä takas. Mun rotsi huuhdeltiin jo valmiiks kahteen kertaan, mut jätin sen nyt (K:n neuvoista viisastuneena) viel kerran huuhdeltavaksi. Toivon tosiaan, et on sitä pesuainetta se valkonen efekti siinä eikä niin, et värit on vaan lähteny järkyttävässä määrin! Mutta siis, vaik värin saiskin tossa viel paremmaks, niin mitä hemmettii on tollaset kulumisreiät 760€:n takissa??!! Siis Canada Goosen ostaessani kelasin, et täs on nyt takki, joka kestää ja pysyy hyvänä sen kymmenen vuotta. Siis oikeesti mun hennesin normitoppatakitki ois paremmas kuosis viiden vuoden ja 50 pesun jälkeen, ku toi Goose kahden vuoden ja kahden (pesula)pesun jälkeen. Rahallakaan ei näemmä nykyisin saa laatua - this just makes me sad. :(

Hanhi silloin ennen...

Mut joo minkäs asialle voi, jos vilukissamanaatteja rahastetaan, siksi kun ne palelee ja haluaa superlämpimän ja kestävän takin - joo-o aion kierii itsesäälissä tän asian kaa viel tovin! ;) Mut oli mul pari positiivistakin asiaa. Nimittäin löysin  - vihdoin - eilen toisen niistä vöistä, minkä mentaali-imaget on pyöriny mun päässä pakkomielteenomaisesti pari viikkoa! Hennesin miestenosastolta löyty beigen/vaaleen konjakin värinen nahkavyö sellasel kevyel inkahenkisel kuvioinnilla. Vyönreikiihän oli tietty aivan liian vähän, mut entisenä hooämmäläisenä tiesin, et liikkeessä on sellanen vyönreikien tekemisväline ja hengailinki sit siinä kassan vieres varttitunnin tekemässä mun uuteen vyöhön uusia reikiä - muut asiakkaat vähän katteli. Enää puuttuukin sit se toinen vyö, joka tosin on noista kahdesta se pahempi pakkomielle. :D Ainii ja viel lopuks pitää kertoo yks pikku juttu, mikä ilostutti manaattii tänä tiistai-aamuna! Torkutin herätystä aamulla vartin, mikä aiheutti mulle ihan jäätävän kiireen, ku olin semisti unohtanu, et piti ehtii aamul aikasin duuniin päivystää. :E No Hertsikaan päästyäni huomasin, et metro oli laiturilla ja päätin pistää juoksuksi, jos vaik viel ehtisin siihen, vaik olin jo melko varma, et ne ovet menee kuitenki kiinni nenän edestä. No ehdin kuin ehdinki siihen metroon ja arvatkaa miks! Yks poika metron sisällä ihan siinä oven vieressä näki, et joku manaatti juoksee ku viimestä päivää ja se laitto jalan oven väliin estämään niitä ovii sulkeutumasta! :) Tulin vaan niin hyvälle mielelle tosta pienestä eleestä, kiitin ja menin hymyillen sen ohi. Ja niin pieni, ku toi juttu oliki, ni pelasti mun aamun!

Peilikuvia

Tänään napsin kuvan mun asusta aamul ennen duuniin lähtöö. Mulla oli vihdoin päällä toi Bubbleroomilta tilattu Selectedin tunika/mekko ja vähänks se oli mukava duunivaate! Olin taas yltä päältä trikoossa, ku jalas oli trikoolegginssit ja lämmikkeenä trikoobolero - mukavuutta! :D Duunin jälkeen piti lähtee (taas) metskaa parii juttuu stadista, nimittäin polvisukkii ja sellasta kivaa vyötä, mikä sopis mun mustan maksimekon kaa. Olin nähny taas enneunii tietynlaisesta vyöstä ja hyvin hyvin pessimistisellä mielellä lähin sellasta etsimään - ku ei ollu taas helpommasta päästä toi mun pakkomielle. Sukat löyty Ginasta - tsägällä sain vikan parin tollasii polven yläpuolelle ulottuvii sukkasia, joita olin halunnutkin.

Aika monta liikettä sain sen jälkeen juosta, mut sit nappas! Kampin Accessories oli lukenu mun ajatuksii ja ottanu valikoimiinsa tollasen musta-kultasen "ketjuvyön" - Me so happee!! :) Nyt kun se vaan viel kävis siihen mekkoon please, pretty please! No se jääkööt lauantain sovituksiin jännättäväks...

Maa- ja merivoimissa

Saatoin ehkä eilen käydä vähän tekemäs tuhoja kaupungilla...Oli mul siis ihan painava syykin (lue: uus pakkomielle), minkä vuoks lähin stadiin pyörii: lauantain 30-bileisiin piti saada joku uus asu. En kestäny ajatusta siitä, et pitäis taas vetää päälle ne samat farkut ja toppi, joita oon käyttäny jo vähintään 50 kertaa, niin jotain uutta oli saatava. No sanomattakin selvää, ettei tällasta löytöö tehty helposti ja pitihän siinä sitten nelisen tuntii kierrellä pyörtymispisteessä, ennen ku joku kolahti meikäläiseen. Tai siis oishan moni juttu ollu kiva henkarissa, mut ei sit mun päällä enää sovarissa - oonko avautunu siitä, kuinka vaikeeta tähän kroppaan on löytää sopivii vaatteita?!! Well, niinhän se menee, et sitä mitä ettii ei tahdo löytää, mut kaikkee sen vierestä kyllä. Niinpä löysinki pari muksuu trikoopaitaa mua miellyttävissä kuoseissa. Mul on jo jonkin aikaa ollu hinku saada jotain maastokuosissa ja nyt ku ei ollu enää järkee ostaa sitä ohutta kesäparkaa, ni paikkasin sen aiheuttamaa tyhjiöö tollasel Ginan maastopuserolla. Näyttää päällä ehkä semisti joltain Suomen maavoimien sisäkerraston yläosalta, mut jotenki se vaan iski ja oli näin ollen ostettava. :D

Hennesiltä löyty sit taas merihenkinen seiloripaita, joka - no se vaan käy aina ja kaiken kaa! Lisäks oli supermukava päällä. Kuvasta ei taaskaan ilmene toi väritys kauheen hyvin, mut on sellanen vaaleenharmaa pohja ja tummansiniset raidat siinä siis.

No sit siihen varsinaiseen pakkomiolteeseen kiertelyn syyhyn. Olin jo melkein luovuttamas, ku kello läheni puolta ysiä ja nälkä ja jano oli ihan hirvee (välissähän siis ei oo mahdollista käydä ostaa mitään syötävää ja/tai juotavaa), mut sit kelasin käydä viel Forumin Vilassa, vaikken sielt oo aikoihin mitään itelleni löytänytkään. Katseeni kiinnittyi tollaseen meleerattuun? harmaanmustaan hamoseen, jossa oli hauska leikkaus ja joka strechinä oli kans ihan kiva päällä. Vähän epäilytti viel kassalla, et minkä yläosan kaa toi ois kiva mun päällä - body issues - mut himassa kokeilin sitä pikkasen löysemmän mustan topin kaa ja what do you know - kokonaisuushan näytti ihan toimivalta! Viel on pienoinen riski, et muutan mieleni lauantaina ja toteen et ihan kauhee - mitä oikeen ajattelinkaan. Mut jos en, niin voisin yrittää jonkinlaisen asukuvan (salee taas sellasen peilikuvan, ku ei oo omaa kuvaajaa tai kameralle jalkaa) tänne postaa...